Mitta Oy on toiminut Kemijoki Oy:n kumppanina vuodesta 2014 lähtien velvoite-, ympäristö- ja patoturvallisuustöiden toimittajana. Mitta Oy:n vastuualueena ovat muun muassa Kemijoki Oy:n patoturvallisuustyöt, mittaustyöt, virtaamamallinnukset sekä ympäristö-, paikkatieto- ja kiinteistötehtävät. Vuosien saatossa yhteistyö on kehittynyt ja monipuolistunut. Tämä on mahdollistanut myös uusien kehityshankkeiden syntymisen.
Lumimäärämittauksia uusin konstein
Aloitimme viime talvena yhteistyössä Kemijoki Oy:n kanssa kehitysprojektin, jossa yhdistetään perinteistä lumimittausta sekä drone-lidar-tekniikkaa. Dronen avulla tehtävä lumimäärän mittaaminen on täysin uutta. Kyseessä on Kemijoki Oy:n ja Mitta Oy:n yhteinen tutkimus- ja kehittämishanke. Laserkeilaus on mittaustapa, jolla kohteesta saadaan lasersäteiden avulla tarkkaa kolmiulotteista tietoa kohteeseen koskematta. Vaikka kyseessä on tässä vaiheessa hanke, on yhtiöllä tarkoitus saada droneilla mittaamisesta uusi pysyvä käytäntö, sikäli kun tapa todetaan toimivaksi.
Perinteisesti lumimittauksia on tehty puntari- eli lieriömittauksilla, jotka kuvaavat laajemman alueen sijaan pistemäisesti yhden mittauspisteen lumimäärää.
”Kiinnostuimme heti Mitta Oy:n ehdotuksesta hyödyntää drone-lidar-tekniikkaa lumimittauksissa. Olemme käyneet aiemmin Mitta Oy:n kanssa keskustelua siitä, miten lumimittauksen tarkkuutta voitaisiin kehittää ja tarkentaa entisestään. Dronen avulla lennettävät lidar-mittaukset mahdollistavat laajojen alueiden kartoittamisen kerralla, ja tapa on erityisen toimiva tiheiköissä ja muilla hankalasti saavutettavilla alueilla”, kertoo Kemijoki Oy:n tuotantoyksikön johtaja Heikki Poikela.
Lumen syvyyden lisäksi drone-lidar-mittauksilla saadaan tietoa lumimäärän kehittymisestä ja muutoksista talven aikana. Drone-lennoista muodostetaan pistepilvi, joka sidotaan valtakunnalliseen koordinaatistoon. Pistepilvestä voidaan selvittää hyödyllistä tietoa esimerkiksi alueen korkeuseroista, puustoisuudesta ja vedenpinnan korkeuksista. Kemijoki Oy:n ja Mitta Oy:n drone-lidar-projektista saatavaa tietoa voidaan kevättulvaan varautumisen ohella hyödyntää useiden eri tahojen toiminnan apuna. Lumimittausdatasta saatavaa pohjatietoa voivat hyödyntää muun muassa Suomen ympäristökeskus (SYKE) sekä Ilmatieteen laitos. Tulokset toimivat myös satelliiteista saatavan datan pohjatietona.
Luotausta ja keilausta Luirojoella
Syksyllä 2023 luotasimme Kemijoen latvahaaraa, Luirojokea yksikanavaisella kaikuluotaimella. Samalla Luirojoen ranta-alueet laserkeilattiin dronella. Kaikuluotauksessa lähetetään akustisia signaaleja ja niiden heijastusta tulkitsemalla sekä jälkikäsittelemällä kartoitetaan vesistön pohjan topografiaa.
– Luirojoen luotauksen tuloksista mallinnetaan joen pohjan topografiaa kuvaava malli, jonka avulla ruoppauksen suunnittelu ja massamäärien arviointi on mahdollista. Ruoppauksen suunnittelu tehdään 3D-suunnitteluna AutoCAD-pohjaisella suunnitteluohjelmistolla. Suunnittelun tuloksena saadaan ruoppausmalli, joka on kytkeytynyt pohjan topografian maastomalliin. Ruoppausmalli on mahdollista liittää ruoppauskoneiden koneenohjausjärjestelmiin tai työn aikaisen mittauksen pohjaksi, jotta ruoppauksen oikeaa toteutumista voidaan seurata jo työn aikana. Ruoppaus- ja pohjan malli yhdistetään rantojen maastomalliin, jolloin myös läjitykset ja maisemointi voidaan suunnitella massatasapainoperiaatteella, kuvailee Mitan palvelupäällikkö Veli-Pekka Sirniö.
– Tilasimme Luirojoen luotauksen kumppaniltamme Mitalta Lokan alapuolisen osuuden ruoppauksen suunnittelua varten. Luotauksen jälkeen ruoppaustarpeet saadaan selvitettyä ja suunniteltua huolella, jolloin toteutuksessa todennäköisesti vältytään yllätyksiltä, kertoo Kemijoki Oy:n Kitisen, Luiron ja tekojärvien alueen aluepäällikkö Jenni Putaansuu.
Kemijoki Oy on Kemi-, Lieksan- ja Kymijoen vesistöalueella toimiva Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja. Se on vesivoimatuotannon asiantuntija- ja tilaajaorganisaatio sekä vesivoimaosaamisen kehittäjä. Kemijoki hankkii suurimman osan kotimaisen ja ilmastoystävällisen sähkön tuotantoon tarvittavista toiminnoista kumppaneiltaan. Kumppaniverkoston kanssa se ylläpitää esimerkiksi sähköntuotannon omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, vahvistaa alueellista työllisyyttä ja on vastuullisen vesivoiman moniosaaja.