Helsinki-Riihimäki (II): Hyvinkää-Arolampi rkm 62-64 maaperätutkimukset 2025

Helsingin ja Riihimäen välinen rataosuus

Helsinki–Riihimäki -väli on Suomen vilkkaimmin liikennöity rataosuus ja osa yli 160 vuotta vanhaa päärataa. Päivittäin radalla liikennöi lähiliikenteen vuoroja Riihimäen ja Lahden suuntiin, kaukoliikennettä Tampereelle ja Lahden oikoradalle sekä tavaraliikennettä Vuosaaren, Sköldvikin ja Hangon suunnilta.

Hankkeen valmistuttua rataosa on koko matkaltaan vähintään neliraiteinen, mikä kasvattaa kapasiteettia, parantaa häiriönsietokykyä sekä lisää matkustajaliikenteen sujuvuutta ja palvelutasoa. Ensimmäinen vaihe toteutettiin vuosina 2015–2024 ja toinen vaihe vaihe ajoittuu vuosille 2020–2030.

Mitta on osallistunut Helsinki–Riihimäki (HeRi) -hankkeen eri osa-alueisiin jo useiden vuosien ajan, muun muassa Kytömaan, Ainolan, Purola–Nuppulinna, Jokelan, Hyvinkään, Arolammen ja Riihimäen alueilla suoritetuilla pohjatutkimuksilla.   Lisäksi Mitta Oy on asentanut  mm. automaattisia huokospainekärkiä ja inklinometrejä sekä vaakapainumainstrumentteja esikuormituspenkoille.

Vuonna 2025 Mitta toimi HERI2-puitesopimuksessa yhtenä kolmesta toimittajasta, yhteistyössä maaperäyksikön ja laboratorion kanssa. Projektin keskeiset vastuuhenkilöt olivat maastotyönjohtaja Juha Nopanen sekä palvelupäälliköt Esa Ärmänen (laboratorio) ja Pekka Ojala (maaperätutkimukset).

Tutkimuspisteiden merkintää. Kuva: Teemu Lundgren, Mitta Oy.

Laaja ja vaativa työmaa

Helsinki-Riihimäki -hankkeen toisessa vaiheessa Mitta suoritti noin 2,5 kilometrin rataosuuden alueella yhteensä 231 kairausta, kattaen lähes kaikki kairausmenetelmät. Näytteistä tehtiin 680 laboratoriotutkimusta. Työt toteutettiin Mitta Oy:n kokeneiden kairaajien ja laboratorion asiantuntijoiden toimesta.

Työskentely tapahtui sekä päivä- että yöaikaan, ja hankkeen kiireisemmissä vaiheissa alueella oli samanaikaisesti jopa kymmenen Mitan kairakonetta. Yötöihin varattiin erillinen kalusto tiukkojen aikataulujen varmistamiseksi.

Ympäristö huomioitiin tarkasti – uhanalainen Masmalo

Väyläviraston esiselvitykset osoittivat, että rataosan ympäristössä esiintyy uhanalaisia kasvilajeja ja herkkiä ympäristöjä. Näistä merkittävin oli Suomessa rauhoitettu Masmalo, pieni, vaaleankeltaisin kukinnoin kukkiva kasvi, joka viihtyy kuivilla ja valoisilla harju- ja rinneniityillä.

Mitta suunnitteli tutkimusalueen ajoreitit ja kairapisteiden sijainnit esiintyvyyskartan perusteella siten, että kasvin kasvupaikat, sekä muut herkät ympäristöalueet, eivät vaarantuneet. Tarvittaessa pisteitä siirrettiin, ja alueella noudatettiin erityistä varovaisuutta.

Haasteet ratkaistiin osaamisella ja joustavalla kalustolla

Hankkeen suurimmat haasteet liittyivät suuriin työvolyymeihin, vuodenajan vaihteluihin sekä vaihteleviin työolosuhteisiin. Kairauksia suoritettiin sekä rata- että tiealueilla, mikä edellytti yötyötä, tarkkaa aikataulutusta sekä jatkuvaa turvallisuusseurantaa.

Lisähaasteita toivat paineellinen pohjavesi ja sen aiheuttama sortumariski sekä epäselvyydet kaasuputken sijainnista, jotka vaativat lisäselvityksiä ja esille kaivamista.

”Mitalla on riittävästi erilaista kairauskalustoa, jonka ansiosta pystyimme vastaamaan hankkeen haasteisiin tehokkaasti.”
– Pekka Ojala, palvelupäällikkö, maaperätutkimukset

Tiivis yhteistyö tilaajan ja suunnittelijoiden kanssa sekä viikoittaiset seurantapalaverit varmistivat työn sujuvuuden ja aikataulussa pysymisen.

”Mitan toiminta on ollut asiantuntevaa, laadukasta ja joustavaa. Haastavissa aikatauluissa on pysytty ja muuttuneisiin olosuhteisiin on reagoitu kiitettävällä nopeudella ja tehokkuudella”, Welado Oy:n maaperätutkimusten valvojana toiminut asiantuntija Timo Mättö kommentoi.

Inklinometriasema lähettää reaaliaikaisesti dataa sivusiirtymistä pilvipalveluun. Kuva: Teemu Lundgren, Mitta Oy.