Viscaria-kaivos – Pohjois-Euroopan johtava kuparihanke

Kaivoksen ympäristölupa sai lainvoiman keväällä 2024 ja hanke on nyt intensiivisessä toteutusvaiheessa. Tuotannon käynnistymisen on määrä tapahtua vuoden 2027 lopulla tai vuoden 2028 alussa.

Käynnissä oleviin töihin kuuluvat muun muassa kaivospadot ja niihin liittyvät altaat, uusi rautatieratapiha vaihtotöitä varten Malmilinjaa kohti, kaivosveden puhdistus- ja pumppauslaitteet, uusi tiiviste, joka kattaa kaikki prosessivaiheet sekä kupari- että rautamalmille, sekä valmistelut uusille avolouhosalueille.

Mitta on ollut mukana Viscaria-projektissa vuodesta 2022 lähtien ja toimii kaikkien laitosten geoteknisenä asiantuntijana. Tehtävä kattaa sekä strategisen neuvonnan että geoteknisten tutkimusten toteutuksen projektin eri osa-alueilla.

Viscarian infrastruktuurialaprojektien projektipäällikkö Thomas Nordmark on työskennellyt tiiviissä yhteistyössä Mitan geoteknisen tiimin kanssa koko hankkeen ajan. Mitta oli luonteva valinta geotekniseksi kumppaniksi hankkeelle, sillä Mitta oli jo ennestään tunnettu ja luotettava toimija. Ratkaiseviksi tekijöiksi nousivat Mitan asiantuntemus ja kokemus maaperä- ja kalliogeologiasta pohjoisissa olosuhteissa.

Keskeinen osa Mitan tehtävää on ollut hankkeen laajamittainen massanhallinta. Projektin alkuvaiheessa kehitettiin kattava tietokanta, johon koottiin satoja geologisia ja geoteknisiä tutkimuksia yhteisen tietopohjan luomiseksi tulevia maanrakennustöitä varten. Työhön sisältyi myös asiantuntijaneuvontaa ja teknisiä tarkastuksia kaikille toteutetuille ja tuleville maanrakennustöille.

Projektin edetessä Mitta kehitti sovelluksen, joka jäsentää ja seuraa koko projektin massankäsittelyä. Tämä on ollut keskeinen työkalu hankkeessa, jossa jo paljaan maan vaiheessa vuonna 2025 käsiteltiin yli 900 000 m³ maa- ja kiviaineksia.

Nykyisin sovellus on aktiivisessa käytössä Viscariassa ja tarjoaa hankkeelle kokonaiskuvan, jäljitettävyyden sekä suunnittelukyvyn, joita tarvitaan suurten maa- ja kivimäärien tehokkaaseen ja ympäristöarvioiden mukaiseen hallintaan. Lisäksi Mitta on toteuttanut useita tarkastuksia eri laitoksissa, erityisesti hankkeen infrastruktuuriosissa.

Nordmarkin mukaan yksi keskeisistä haasteista, joka ratkaistiin Mitan tuella, oli kokonaisuuden koordinointi ja geoteknisen yleiskuvan hallinta.

”Erityisesti aiemmin tehtyjen maaperätutkimusten kokoaminen ja koordinointi oli tärkeää, jotta eri projektit eivät käynnistäneet omia tutkimuksiaan, vaan saivat suoraan Mitalta tiedon siitä, mitä aineistoa oli jo käytettävissä.”